Muutoksia

Kesä kului maatilalla nopeasti. Piia oppi elämään maalaiselämää. Piian tehtävänä lypsyllä oli ripsua lehmien takapäätä, niin etteivät lehmät kärpäsiä hätistellessään potkisi lypsäjää. Se oli aluksi kiva homma, mutta aikaa myöten Piia pitkästyi hommaan ja väsyikin ainaiseen ripsumiseen.

Syksyllä alkoi koulu. Oli jännittävää aloittaa uusi vaihe elämässä koululaisena. Matka kouluun oli pitkä, 5 km ja kunnan olisi pitänyt järjestää taksikyyti. Muita pitkämatkalaisia ei ollut eikä kyytiä järjestetty yhdelle. Pienellä polkupyörällään Piia kulki matkat, talutti pyörää ylämäet ja jyrkimmän alamäenkin, jossa hän kerran kaatui pahasti ja loukkasi kyynärpäänsä ja polvensa, kun ei pystynyt hallitsemaan vauhtia ja pyörä vain heilahti nurin.

Kun satoi lumet, äiti ei uskaltanut antaa pyörää lapselle. Kävellen matka taittui hitaasti eikä Piia jaksanut joka päivä lähteä kouluun, vaikka olisi halunnut. Häntä väsytti 10 km:n lenkki, jonka hän teki kerran tai pari viikossa. Opiskelu ei edistynyt syyslukukaudella. Piia ei oppinut tavaamaan ja lukemaan niinkuin muut. Läksyjä jäi tekemättä ja elämä tuntui hankalalta siksikin, kun mummo irvaili Piian tyhmyyttä, herjasi huoran pennuksi, joka ei mitään opi. Piia tunsi itsensä tosi huonoksi ja epäkelvoksi. Masentunutkin hän oli, koska aina vain väsytti.

Ennen joulua Piia läksi äitinsä kanssa tätinsä luo muutamaksi päiväksi ja sitten muutettiin Etelä-Suomeen opettajaperheeseen, jonne haluttiin palvelija lapsineen. Piia sai ystävän perheen tyttärestä ja aloitti uudessa koulussa kevätlukukauden. Elämä muuttui valoisammaksi ja koulumatka lyheni kilometriin. Opettaja ja taiteilija olivat mukavia ja äiti oli iloinen, kun tienasi rahaa eikä anoppi enää ollut halveeraamassa selän takana ja hänen töitään moittimassa.

Piia leikki talon tyttären kanssa koulusta tultuaan ja sai mennä mukaan nokkahuilutunneille, joita opettaja piti tokaluokkalaisille kotonaan. Piiasta tuli aika taitava soittamaan nokkahuilua. Hän soitti korvakuulolta kaikki oppimansa laulut ja oli onnellinen uudesta taidosta. Lukemaankin hän oppi kuukaudessa. Opettaja kannusti häntä ja hän sai itsekunnioitustaan takaisin. Piiasta tuli reipas ja iloinen. Monipuolinen ruoka ravitsi ihan toisella tavalla kuin maatalon läskisoosi ja perunat, mitä siellä pääasiassa syötiin. Piia sai taas hedelmiä ja porkkanoita, joista kovasti piti. Mehunakin perheessä juotiin porkkanaa. Puoli vuotta kului onnellisten tähtien loisteessa. Piia alkoi nauttia elämästä.